Historia

Jo vuonna 1954 isoisoäitini ja -isäni Aira ja Lauri Pyymäki toteuttivat haaveensa ja perustivat pienen leipomon asuntonsa viereen Vammalaan. Niin syntyi Pyymäen leipomo. Ensimmäiset jauhot saatiin Airan ja Laurin kotitiloilta ja leivottiin hiivaleiväksi 13.11.1954. Vähitellen raaka-aineita voitiin ostaa myös kaupasta ja Lauri kuljetti leipiä asiakkaille polkupyörällä.

Laurin kuoltua yllättäen Aira sekä tämän tyttäret Pirkko ja Marja-Liisa jatkoivat leipomista. Tyttäret oppivat jo nuorena, että leipomossa riittää aina työtä – usein leivottiin yötä myöten ja leipomossa nukuttiinkin. Marja-Liisa hoiti jo alakoululaisena leipätilausten soittamisen Vammalan kauppoihin ja auttoi koulunkäynnin ohella myös leipomon puolella.

Myöhemmin isoäitini Pirkko miehensä Eskon kanssa sai jatkaa vanhempiensa työtä makujen maailmassa, opiskeltuaan ensin sekä leipuriksi että kondiittoriksi. Eskon hommiin kuului muun muassa leipäauton ajaminen ja hänet tunnettiinkin ennen pitkää Lentävänä Wienerinä, joka tuli ja meni vauhdilla, mutta ehti siinä sivussa myös jutella mukavia kaikkien kanssa.

Vuonna 1984 leipomon muutettua toiminta laajeni myös sen yhteydessä toimivaksi Leipurin Kahvilaksi, jonka kulmakivinä ovat tänäkin päivänä erittäin korkealaatuiset tuotteet. Laatu on meille leipomisessa kaikista tärkein asia, se ei saa vaihdella tai kärsiä minkään muun vuoksi. Työntekijöistä pidetään hyvää huolta ja olemmekin kaikki pyymäkeläisiä, yhtä suurta perhettä. Ne, jotka viihtyvät, jäävät pitkäksi aikaa.

Pyymäen toiminta on kasvanut jatkuvasti. 2000 -luvulla oli äitini Maaritin ja isäni Jounin aika luotsata leipomo uusiin tuuliin. Äiti oli ollut talossa vuosia ja ostanut jo aikaisemmin torin laidalla sijaitsevan Pyymäen Konditorian isovanhemmiltani. Isä sen sijaan ei ollut vielä leipurimestari vaan rakennusmestari, kuuleman mukaan se pätevöittää alalle kuin alalle. Muistan kuinka pikkutyttönä mikään ei ollut jännittävämpää kuin että isä lupasi ottaa leipä-ajoon mukaan aamuvarhain. Istuimme transitin penkillä siskoni Marian kanssa vierekkäin, toisessa kädessä lihapasteija ja toisessa päärynä trippi. Lapsuudesta asti elämäämme ovat kuuluneet leipomon tuoksut.

Isän ja äidin jalanjäljissä, saa neljäs polvi pikkuhiljaa vuorostaan jatkaa sitä työtä, jonka Pyymäen Aira ja Lauri aikanaan aloittivat.

-Laura